maanantai 20. maaliskuuta 2017

Ylipolven villasukat



En ole järin taitava neuloja ja siksipä sukkatehtailu on rajoittunut lähinnä piirakkasukkien tuotantoon. Tai no tehtailu on hieman liioiteltu sanavalinta, sen verran harvakseltaan kyseisiä sukkia on puikoistani maailmalle lähtenyt. Jokunen viikko sitten sain kuitenkin huikean ajatuksen: minun, vilukissan, on saatava ylipolven villasukat, vaikka ollaan jo kovaa vaihtia kevättä kohti menossa. Juuri minun näköiseni ja tarpeeksi yksinkertainen ohje löytyi Life with Mari-blogista. Sukat valmistuivat yllättävän nopeasti. Osasyynä tosin taisi olla itsepintainen flunssa, joka pakotti minut sohvan nurkkaan istumaan. Taitavat jättäkööt ailahtelevan lankadominanssin huomiotta, senkin varmasti opin aikanani...


Tulppaanit ovat lempikukkiani. Näin keväisin minulla on usein valkoisia tulppaaneita maljakossa päivää piristämässä. Tänään mukaani lähti kuitenkin keltaisia, varsinaisia ilopillereitä nämäkin.

Ps. Oman näköinen löytyy nyt myös instasta. Jospa sieltäkin alkaisi hiljalleen kuulumisia löytyä. 

tiistai 15. marraskuuta 2016

Mökkielämää kera uusien vaatteiden

Jokunen viikko sitten vietin ystävieni kanssa rentouttavan mökkiviikonlopun.  Tämä viikonloppu oli jo kauan sitten kalentereihin merkitty, odotettu ja toivottu. Auton nokan kääntyessä kohti pohjoista unohdimme arjen kiireet ja työn. Itse asiassa paneuduimme todella tärkeän aiheen ympärille: mitä kaikkea söisimmekään viikonlopun aikana, mitä ostaisimme kaupasta mukaamme.  Harmi, kun minulla ei ole videokuvaa kauppareissustamme. Se on nopea, tehokas ja hyvin organisoitu tapahtuma - useamman vuoden treenauksen tulos. 😉


Ennen mökkireissua otin pitkästä aikaa ompelukoneen ja saumurin esille. Ompelin itselleni lämpöisen tunikan uusimman Ottobren kaavalla. Kankaana minulla oli Eurokankaan harjattua collegea ja kamala kuinka paljon siitä irtosi nukkaa ensimmäisessä pesussa. Nukkamäärä tukki pyykinpesukoneen suodattimen ja pyykkikoneen imuroinnista huolimatta nukka tarttui seuraavaan pyykkiin. Jouduin imuroimaan kuivuneen kankaan, sillä irtonukkaa oli niin paljon ettei vaateharja saatikka tarrarulla auttaneet asiassa.  Sotkuja siivotessani huokailin kuivausrummun perään. Sen käyttö olisi vähentänyt työmäärääni huomattavasti. 


Alun vastoinkäymisistä huolimatta tunika valmistui nopeasti. Ainoastaan taskut tuottivat päänvaivaa enkä oikein tiedä pidänkö niistä vai en. Lisäksi toinen taskuista ei tahdo asettua kauniisti paikoilleen, pitää kai kulkea kädet taskuissa ettei moinen pääse minua häiritsemään. 


Jos taskut mietityttävät niin on tunikassa jotain ekstraihanaakin. Pidän valtavasti tunikan lasketuista hihoista. Itse asiassa niin paljon, että samalla idealla voisin tehdä itselleni jokusen puseronkin. Ja pidän mnä kankaastakin. Niin pehmeä, niin lämpöinen - juuri talvitunikaksi sopiva. 


Kuvattavaksi pääsivät myös kauan aikaa sitten valmistuneet leggarit. Harmaat ja ankeat, mutta ehkäpä juuri siksi oikeinkin ihanat...



Kiitos mökinväki, kiitos ystävät. Meidän oli jälleen kerran hyvä olla täällä! 
Marraskuisin terveisin, Riikka 💓

lauantai 20. elokuuta 2016

Kesäterveisiä


Minulla oli mukava loma. Juuri sopivasti matkustelua, paikoillaan oloa, kohtaamisia ja hiljaisia hetkiä. Alkuloma oli hieman viileämpi, mutta loppulomasta sain kaivaa hellevaatteet esille - se se vasta mukavaa oli. 

Kesän alussa huomasin, että tarvitsen uuden käyttömekkosen. Sellaisen, jolla voin touhuta kotona ja pitää tarpeen vaatiessa töissäkin. Eurokankaasta löysin sopivan kokoisen trikoopalan mekkoa varten. Mallia otin kaupasta ostamastani mekosta. Syntyi helppo pese ja pidä mekkonen. Ai että pidän tästä. . 


Alkukesästä mekolle olikin paljon käyttöä. Leggarit jalkaan, mekko päälle ja tarvittaessa vielä neuletakki harteille. Nämä kuvat on otettu Kinahmosta, Höytiäisen rannalta. Päivä oli ollut aurinkoinen mutta iltaa kohti tuuli yltyi tuoden mukanaan kesäsateen. Noita sateisia hetkiä tuntui tällä lomalla olevan yllättävän paljon. Onneksi mukaan on mahtunut myös monta aurinkoista päivää. 


Kinahmosta pohjoisen suuntaan lähtiessämme kävimme pikareissun Kolilla. Suomi on kaunis maa, täältä löytyy monia hienoja paikkoja ja kauniita maisemia. 


Pohjoisessa ollessani pääsin käymään päivän reissulla Luuleåssa - kiitos matkaseurasta R, T, P & H!  Kaupunki itsessään ei ole kovin iso, eikä kaupoista lähtenyt tällä kertaa mukaan mitään. 


Luuleån vanha kaupunki on näkemisen arvoinen paikka. Vanhoja taloja vieri vieressä pienine huoneistoineen ja pihoineen. Ei ole ihmiset ennen paljoa tilaa tarvinneet, vähään ovat olleet tyytyväisiä.

Edelleenkin muuten mietin blogini tulevaisuutta. Kamalan pitkiä taukoja tulee,vaikka kaapissa olisi useampi kuvattava vaate. Katsotaan millaiset tuulet puhaltavat joulun jälkeen, silloin on viimeinenkin opintosuoritus valmiina.