maanantai 24. kesäkuuta 2013

Asennetta etsimässä



Minulla on ollut haave - unelma maitosuklaan värisestä takista. Aluksi haave oli kovin epämääräinen, ainoa ehto oli väri, millään muulla ei tuntunut olevan suuremmin väliä. Haaveen toteutumisen tiellä oli vain suuri mutta: oikean väristä takkia, saatikka sitten kangasta, ei löytynyt mistään. 

Tänä keväänä unelmien kangas lopulta löytyi. Ostin Eurokankaasta myyjän mielestä passelin pätkän ruskeaa takkikangasta ja tartuin toimeen. Kaavoja piirrellessä haavekuvani tarkentui: takissa pitäis olla rypytystä kauluksessa, vyö ja jollakin tapaa rypytetyt taskut. 

Ihan siinä meinasi harmitus nousta pintaan kun tajusin, että kangasta oli jokseenkin liian vähän. Tarvittiin Vennisen asennetta. Tiedättekö hänet: kahdessa tapaturmassa sokeutunut mies, joka eleli yksikseen eläen täydempää elämää kuin moni meistä näkevistä. Vennistä vastoinkäymiset eivät haitanneet, vaan hän koki ne uusina mielenkiintoisina mahdollisuuksina. Jos Vennisen tarina ei ole sinulle vielä tuttu, googleta ja tutustu. Venninen, hänellä oli elämänasenne kohdillaan! 

Nämä kuvat on otettu Regattan rannassa sen jälkeen kun asenne löytyi ja takki valmistui. 


Hihoista tuli tämän verran liian lyhyet eikä kauluskaan ole korkeudella pilattu.


Mutta kaikesta huolimatta. Sain kuin sainkin rypytetyn kauluksen ...


...kuminauhalla rypytetyt taskun suut...


... sekä vyön. 


Ripustuslenksun koristetikkaus on ehdoton lempparini. 


Tämä takki ei ollut pikasurautus, niin paljon ylimääräistä työtä vähäinen kangasmäärä teetti. 

Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: viimeisen napin kiinnittymisen myötä lämpenivät ilmat. 

Se on kesä taas! 

torstai 13. kesäkuuta 2013

Ystävällisiä ajatuksia

Tapasin tänään ystävän, jonka ikä voidaan laskea yhden käden sormilla. Ja ystävän äidinkin näin, tärkeä ihminen hänkin! :-) 

Pienempi ystäväni sai lahjaksi laukun aarteita varten.  


Viime viikonlopun Tallinnan reissulla rohmusin Karnaluksilta framilonnauhaa kymmeniä metrejä. Laukkua ommellassa halusin testata, miltä laukun sivut ja pohja näyttävät framilonnauhalla rypytettynä. Tulos oli prinsessamainen, juuri sopiva pikkuneitiä ajatellen. 


Lähtihän sieltä Karnaluksilta mukaan muutakin kuin nauhaa. 
Tässä aarrekassin nappi, juuri tätä tarkoitusta varten ostettu. 


Isommalle ystävälle tein patalaput Marimekon vihreästä Kompotti-kankaasta. Väliin laitettavan eristekankaan hankin Eurokankaasta. Myyjän mukaan kangas päästää aika tavalla lämpöä lävitseen. Olisiko jollakin parempi eristyskonsti tiedossa? Käsitykseni mukaan patalappujen tehtävä kun olisi nimenomaan suojata näppiparkoja... 


Huomiselle on luvattu oikeaa koiranilmaa. Taidan töistä päästyäni tarttua härkää sarvista ja piirtää takin kaavat valmiiksi. Luulen, että hellehepeneiden lisäksi tulen kesällä tarvitsemaan myös takkia, vilukissa kun olen. Kangas olisi valmiina - ja visio. Vain kaavat ja lehmänhermot puuttuvat! 

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Kummitytön unelmainen


Olen tainnut aikaisemmin kertoa että joskus, ekaluokalla ollessani, virkkasin metritolkulla vöitä joululahjaksi. Siihen loppuivat itse tehtyjen lahjojen antamiset, tiedä sitten miksi. 
Kummitytön synttäreiden lähestyessä ja ihania käsityöblogeja selatessa sain ahaa-elämyksen: miksi en voisi antaa itse tehtyä lahjaa! :-) 

Löysin Eurokankaasta kivaa vihertävää kangasta ja Tyynen surinat-bogista laukun mallin: http://tyynensurinat.blogspot.fi/search/label/Laukku


Kaiken viime tippaan jättävä kummi hieman oikaisi ja ompeli rivan osat päältä yhteen. 


 Laitoin laukkuun pienen läpän tarrakiinnitystä varten. 
Laukkuun tuli sisälle hieman kädentaidon juttuja askertelusta pitävälle sankarille...


Laukku valmiina lähtöön postipojan kuljetettavaksi. Onnea sankarille ja pianhan me nähdäänkin! 

Ja mahdollisille epäilijöille kerrottakoon että kuluneen viikon heppailut onnistuivat yli odotusten. Maisemat olivat hienot ja laukkaaminen ihanaa. 

Tänään nokka  kääntyy toisaalle: Tallinna ja Tallinnan kangaskaupat; täältä tullaan! 


maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesä - se on tehty elettäväksi!


Mä lykkään purteni laineillen 
ja järven poikki sen ohjaan
ja lasken salmia saarien
tuon pienen poukaman pohjaan. 
Ja rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto, 
koti peippojen, kerttujen keväisten 
ja laulujen, tuoksujen kehto. 
-Eino Leino-

Lapsena kesiini kuului pitkät kesälomat ja mökki, sääskien ininä, kaivon veivin vinkuminen, järvi sekä savustetut ahvenet. Nykyisin kesät ovat erilaisia mutta aivan yhtä ihania; elettäväksi tehtyjä. 



Uiminen, aurinko ja... 


... meri. Siinä kesä ja kesän mausteet! 




Minulla kuluu töissä valtaisa määrä vaatteita. Juuri töitä silmällä pitäen ompelin itselleni tämän vekkulin pallopaidan. Mutta kuinkas kävikään: enhän minä ole raskinut töissä pallotella. Ehkä sitten joskus. Vaikkapa syksyllä! 


Paidan hihansuut on käännetty ja helmaan laitoin pari senttiä leveän kuminauhan. 


Molempien paitojen kaavat on muokattu Burdasta (4/2013) 
ja kankaat Eurokankaasta.



Mutta syksyyn on vielä aikaa. Fiilistellään siis kesäkuvilla!