torstai 31. lokakuuta 2013

Isoäidin neliöitä ja muuta toipilaan ajan vietettä



Jouduin lääkärin määräyksestä aloittamaan mykkäkoulun. Ääni katosi eikä tahdo tulla takaisin houkuttelemallakaan. Nyt olen sitten pari viikkoa puhumatta, pukahtamatta. Vaikeaa tulee olemaan sanon minä. Mun kieli on niin nopea liikkumaan. 

Onneksi ystäväni sai koukutettua minut virkkaamaan isoäidin neliöitä. On huomattavasti käytännöllisempi ottaa virkkuut lääkärireissulle mukaan kuin ompelukone ja kankaat. Virkatuista neliöistä pitäisi joskus tulla peitto. Saa nähdä, kuinka kauan tähän menee aikaa. 


 Ostin kaupassa käydessäni Novitan joulu-lehden. Lehdessä oli mukava idea koristetyynynpäällisiin. Isoäidin neliöiden vieressä olevat Novitan langat on ostettu tätä tarkoitusta varten. 

Mutta ei elämäni ole ollut vain pelkkää sairastamista. 


Vietimme ystävysten kesken mukavan leivontapäivän tässä jokunen aika sitten. Yhdessä on mukava touhuta ja päivän aikana syntyikin kinkkuvoileipäkakku, macaroneja mangotäytteellä sekä passionmoussekakku suklaasydämellä. Eräs ystävistäni on taitava leipomaan ja hänen avullaan kokeilimme vaativampiakin leipomuksia. Oli myös mukava kokeilla kuinka erilaiset koristeet kuten gerberat, lehdet ja ruusut syntyvät sokerimassasta - haastavaa mutta mukavaa! Kermaruusun sivuilla (klik) on juttua leivontapäivästämme. Käypä kurkkaamassa! 


Näihin tunnelmiin lopettelen tällä kertaa; juustoista ciabattaa, viinirypäleitä, suklaata ja glögiä. - Jalat sohvalle ja virkkuukoukku käteen

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Voittoja ja lipsahduksia

Laivakissan blogissa (klik) järjestettiin elo- syyskuun vaihteessa arvonta. Arpaonni oli suosiollinen ja niinpä postipoika toi minulle Marimekon kangasta, heijastinnauhaa, pitsivetoketjun ja kortin. -Kiitos Laivakissalle juuri minun näköisestä ylläristä! :-) 


Kankaasta ompelin itselleni huivin - ihanan ohuen ja monikäyttöisen.



Syyskuun alussa vannoin kankaattoman syyskuun nimeen. Sitten tein pari suurta hankintaa ja totesin kauhistuneena edessä olevan KLV:n eli kankaattoman loppuvuoden. En tuohon oikein itse uskonut, mutta ystävät, nuo rakkaat ja tärkeät, laittoivat lausahdukseni tiukasti korvan taakse. 

Syyskuu sujui kankaattoman osalta sutjakkaasti. Vaivasihan minua ompelujumi eivätkä edes kankaat koukuttaneet. 

Tässä se on. Lipsahdukseni nro 1.
 Uskallan aloittaa numeroinnin sillä veikkaan että jatkoa seuraa... 

Lokakuussa sitten haksahdin. Eurokankaan palalaarista pilkisti kivan väristä raidallista trikookangasta. Mietin kerran jos toisenkin. Sitten järkeilin, että ostamatta jättäminen harmittaisi enemmän kuin periaatteesta lipsuminen. Ystäväni, he saivat tästä makoisat naurut, mutta mikä on sen hauskempaa kuin toisten ilahduttaminen? Ei kerrassa mikään... ;-)


Kaavana toimi Ottobren Monday Basic. Hieman pitää tehdä vielä sisäänottoa jotta selkäosa istuisi paremmin. Mutta tykkän tästä, vakaan (?) päätöksen rikkominen kannatti. 


Ja uutukainen sohva - voi kun pidän tästäkin. Tulevaisuudessa minut löytää sohvalta virkkuukoukku kädessä. Mutta mitä olen virkkaamassa - siitä lisää myöhemmin! 





keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Jumituksia

Syyskuussa se sitten iski, aivan mahdoton ompelujumi nimittäin. Kankaat pysyivät laatikoissa ja koneet hyllyssä - ei auttanut ompelublogien selaaminen, ei vaatekaupoissa kulkeminen, ei kaavalehtien tutkailu, ei kerrassa mikään - yhtään ideanpoikasta ei syntynyt. 

Kuukausi hiljaiseloa riitti. Sitten kaivoin esille kaavapaperin ja mustaksi värjätyn kovanonnenkankaani (klik).  Tällaisen puseron sain lopulta aikaiseksi.  


Laitoin puseron yläosaan ja hihansuihin pitsiä ja helmaan tein sisäänoton. Kangas on hieman kreppimäistä eikä puseron helma tahtonut asettua millään aloilleen, aaltoili vain itsepäisesti sinne sun tänne. Sisäänotto pelasti minut suuremmilta myrskyiltä - helman kanssa taistellessa kun tunsin rajuilman uhkaavasti lähestyvän. 


Jospa se jumi tästä, pikkuhiljaa, alkaisi helpottamaan. Lyhensin jo yhden aiemmin ompelemani hameen mutta siitä lisää myöhemmin, parempien valokuvien kera.