keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Ilmoja pitelee


Loma on alkanut mutta ilmat pysyvät kylminä ja sateisina. Piti ommella Nappinjan suloisesta Pikkukivet-trikoosta itselle leggarit jotta tarkenee. Ja jalkaan laitoin suosiolla villasukat, joskus toissa talvena kudotut ja jo paljon pidetyt. 
Lämmintä vaatetta, teetä ja ruisleipää - itse kehiteltyä kylmien kelien  sympatiaa...  
Olen aivan unohtanut kertoa. Kissa sai nimen Kuisku. Ihan vain siksi, että tarvitsimme kuluneena vuonna kuiskuttelevaa kaveria  vauhdikasta menoa rauhoittamaan. :-)

Eipä mulla muuta kuin mukavaa keskiviikkoiltaa! 

Riikka

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannuskuulumisia

Minulla oli rento kotijuhannus: ystävien kanssa grillaamista, saunavastojen tekoa, saunomista ja kokon katselua. Juhannusaattona aamupäivä oli sateinen, mutta iltaa kohti pilvet väistyivät ja aurinko tuli esiin. 


Yllätyksekseni löysin kaapista vielä yhden kuvaamatta jääneen mekon. Trikoon ostin Ottobreltä viime kesänä. Metsästin maxiraitaa ja löysin haluamani, ai että pidän tästä! 


Helmaan ompelin halkion. Luulen, että muuten pitkä mekko olisi liian tukala kesän lämpimillä keleillä. 



Olin luvannut ystävilleni tehdä meille juhannusjäätelöt. Mauksi valikoituivat tällä kertaa polkagris-minttukrokantti sekä marenki-mustikkapiirakka. Molempien jäätelöiden pohjana käytin tuttua Kermaruusun ohjetta.

Polkagris-jäätelön ohje löytyi Viva la Henni-nimisestä blogista. Polka-karkkien lisäksi laitoin jäätelöön Maraboun minttukrokanttia.  Jostain syystä jäätelö juoksettui kun laitoin siihen polkakarkit. Tietääköhän joku miksi?  

Marenkisen mustikkapiirakka-jäätelön ohjetta etsin pitkään. Lopulta löysin Pinterista tällaisen ohjeen.  Hieman sävelsin määrien kanssa ja lisäsin joukkoon sekä tuoreita mustikoita että marenkia. Tästä jäätelöstä tuli uusi suosikkini. Mustikka vei juuri sopivasti pois jäätelömassan makeutta. 



Ystävän juhannusyllätys: kaunis kimppu luonnon kukkia.


Jos voisin jäädä tähän, 
kun kaikkialla soi, 
kun niitty usvan alla
hiljaa unelmoi. 

Jos voisin jäädä tähän, 
kun laulaa kesäyö
ja tuoksuu tuore heinäkuu
ja alkaa tuulen työ. 

Ja vaikka en voi jäädä, 
se kaikki minuun jää, 
yökehrääjien ääni 
ja kaislan hento pää. 

- Anne-Mari kaskinen -

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Se siistimpi toppi

Lapsena minulla oli naapurin muksujen kanssa kotipihassa koivu kiipeilypuuna ja salamajan virkaa hoiti sankka nokkospuska. Ei se maja kyllä mikään salaisuus ollut, sukkelakielisenä olin siitä kotona puhunut. Mutta rauhassa saimme majassamme leikkiä - kukaan ulkopuolinen ei halunnut nokkosten keskelle astua.

Nyt aikuisena olen monesti hymyssä suin muistellut noita leikkejä. Varovasti, askel askeleelta laajensimme majaamme. Loppukesällä siinä oli jo monta huonetta, kaikki kieli keskellä suuta tallattuja.  Siellä me leikkimme leikimme - mitä nyt välillä koivussa kävimme istuskelemassa.


Tässä jokunen aika sitten pääsin verestämään muistojani läheisessä omenatarhassa. Nokkosia talloessani varoin visusti, etteivät ne päässeet polttamaan minua - olen tainnut kasvaa aikuiseksi. 


Puuhun kiipeäminen oli yhtä mukavaa kuin lapsena. Tosin luulen, etten ollut yhtä nopea kuin silloin joskus.  


Päällä minulla oli tekemäni toppi. Topissa on sisään vedetyt laskokset edessä ja takana. Kaava on oma ja olen siihen hurjan tyytyväinen


Kankaan löysin kevättalvella Eurokankaan palalaarista. Kangasta jäi jonkin verran jäljelle, senkin tuhoamiseen minulla on suunnitelma mielessäni. 


Jäätelöihmisille voin paljastaa, että ensimmäisen jäätelökokeiluni jälkeen olen tehnyt myös Salmiakki-turkinpippuri- sekä Suklaa-cookie dough-jäätelöitä. Juhannukseksi on tulossa uusia kokeiluja, niistä lisää myöhemmin!